Kvanttihyppy

Voisiko olla mahdollista tässä seitittyneessä todellisuudessamme, että tieto virtaa meihin ajan kahleista riipumattomia lankoja pitkin?

Istuin tänä aamuna nojatuolissa aamukahvi elimistöä herätellen ja nenä kirjassa. Aamuisin ennen joogaa luen mieluiten tietokirjoja. Viimeiset vuodet lähinnä historiaa, filosofiaa ja jumaluusoppeja. Joitain vuosia sitten, kun kirjoitin edellistä kirjaani Kadotettu tieto – muinaiskansojen viesti maailmalle (Viisas elämä, 2023) löysin antikvariaatista teoksen, jonka sisälehdelle oli kirjoitettu edellisen omistajan nimi Jaakko Hämeen-Anttila. Nimi kuulosti tutulta mutta en osannut yhdistää sitä kehenkään. En myöskään nähnyt sen suurempaa vaivaa hänen taustojensa tutkimiseen vielä tuolloin. Vasta kun luin lehdestä hänen yllättävästä kuolemastaan muistin, että minulla on jokin yhteys tähän ihmiseen. Ja se yhteys oli tuo nimenomainen kirja nimeltään Egyptian Religion kirjoittanut Wallis Budge, 1899.

Lukiessani tuota teosta vuosia sitten ajatukseni lähtivät kääntymään kuin luonnostaan Mesopotamian suuntaan. Olin tietoinen Göbekli Tepestä ja miettinyt sen merkitystä historiassa, mutta edelleen pidin korkeakulttuurimme alkulähteenä Egyptiä. Opiskelin tuolloin muinais-Egyptin alkemiaa, mutta lukiessani kyseistä Jaakko Hämeen-Anttilan käsissä viipyillyttä teosta, mielessäni syntyi kysymys, mistä Egyptiläiset olivat saaneet tämän tiedon? Jostainhan sen oli sinne pitänyt kantautua. Oma käsitykseni historiasta kouluajoiltani oli, että muinainen Kreikka oli ensimmäinen varsinainen korkeakulttuuri ja Egyptin perintö oli ollut siihen johtava valtatie. Vaan kaikki langat veivät aina Egyptiin, ei sen pidemmälle.

Tänä aamuna käsiini osui Jaakko Hämeen-Anttilan teos Mare Nostrum, jota olen lehteillyt jo joitain kertoja. Lukiessani ymmärsin äkkiä, että kirjan ydinajatus oli syttynyt minussa jo silloin, kun luin hänen käsissään ollutta Egyptian Religions teosta aikana, jolloin en vielä tiennyt kuka Hämeen-Anttila oli. Kirjassaan hän todistaa niin uskonnon, kielen, kuin tieteenkin kautta kuinka Egyptin, Kreikan sekä lähi-idän kulttuurin juuret ovat jossakin kaukaisessa ajassa. Kenties jo pitkällä ennen kuin se rantautui sumereille. ”Mesopotamialainen matematiikka ja tähtitiede olivat aikansa kehittyneimpiä ja välittyivät Kreikan kautta niin Lähi-idän kuin Euroopankin myöhemmille kulttuureille... Moni mesopotamialainen piirree yhdistettiin Kreikassa myöhemmin Egyptiin, jonka muinaisuus oli prymideineen ja sfinkseineen jokaisen nähtävissä… Egyptistä tuli myöhäiskauden antiikin maailmalle muinaisuuden kulttuuri per excellence.” Ja juurikin tämä muinaisuus on meille opetettu koulussa. Egyptiä ennen olivat olleet sumerit mutta siitä huolimatta mesopotamialaiset tuomittiin kreikkalaisten toimesta barbaareiksi. Barbaari sanana tarkoittaa kieltä, jota ei voi ymmärtää eli hölynpölyä.

Voisiko siis olla, että lukiessani teosta, joka mitä ilmeisemmin on ollut yksi niistä teoksista, jotka ovat vaikuttaneet Hämeen-Anttilan ajatuksiin, ja myöhemmin johtaneet Mare Nostrumin kirjoittamiseen, olisivat siirtyneet lukemisen tai jo pelkästään kirjan ääreen asettumisen kautta myös minun ajatteluuni? Onko mahdollista, että tieto ei virrannutkaan minuun ainoastaan lukemieni sanojen kautta, vaan näkymätöntä ja ajasta riippumatonta verkostoa pitkin kaikkien heidän kauttaan, jotka olivat lukeneet kyseistä teosta ennen minua kuin myös hänen, joka teoksen oli kirjoittanut? Vai tuliko tieto ensinkään ulkopuoleltani, kenties tieto jo oli minussa ja koska teoksen kautta yhdyin tuohon näkymättömään verkostoon ympärilläni, pystyin muistamaan Budgen kirjoittamien sanojen sekä Hämeen-Anttilan ajatusten avulla ikiaiakisen tiedon, joka jo velloi minussa solutasolla suolaisena nesteenä?

Onko lukeminen ja opiskelu pelkästään muistamista? Mitä tapahtuisi jos luottaisimme tiedon olemassaoloon ja tutkisimme sitä intuitiivisesti ilman että mieli sekoittaa ajatuksiamme?

Kvanttiajattelu haastaa todellisuuskäsityksemme. Se hämärtää ja lopulta kokonaan hävittää rajat näkyvän ja näkymättömän välillä. Koska emme ole tottuneet siihen, että jokin mikä ei ole aistein todettavissa voisi olla todellista, niin tämä menossa oleva aikakausi tulee hajottamaan monia uskomuksia ja rikkomaan vuosituhansia rakennettua minäkuvaamme. Pirstaleiden keskeltä avautuu lopulta tieto. Tieto makaa tai velloo veden lailla meissä jokaisessa ja vain odottaa, että annamme sille ilmenemismuodon.

Muinaiset sumerit, joiden historia on kiinnostava, koska tuntemattomuudessaan se on meille edelleen vieras. Tiedämme vain, että he loivat nuolenpääkirjoituksen, ensimmäiset tuntemamme lait sekä tähtitieteen ja matematiikan. He myös puhuivat kvanttimaailmasta ei tosin sillä nimellä, vaan erilaista tehtävää suorittavien jumalten nimillä. Jumalat edustivat kosmisia voimia kuten AN taivasta, ENLIL ilmaa ja ENKI vettä sekä tietoa. Sumerien jumalat edustivat maailmankaikkeutta, jota muovaavat näkymättömät voimat. Ne peilasivat ajatusta siitä, että aine on toissijaista. Ensin on henki jonka ympärille muodostuu aine, ei toisinpäin.

Kvanttikenttä on kuin hämähäkinseitti, toiset puhuvat siitä käärmeennahkana, mutta todellisuudessa se on kenttä, joka piirturin tavoin heijastaa ajatuksemme kuin viivoiksi paperille. Hiljalleen opimme käyttämään tuota kenttää, vaan ensimmäinen askel on hyväksyä, että se ON.

Aamuinen lukutuokio päättyi siihen, että kirjoitan tätä blogia. Kenties tämä teksti herättelee syvällä uinuvaa nestemäistä tietoa sinussa, kenties nämä sanat yhdistävät myös sinut yhteiseen linjastoon, joka kulkee vuosikymmenten, vuosisatojen ja vuosituhansien läpi aikaan mistä KAIKKI sai alkunsa ja jonka perintöä yhä elämme, vaikka emme sitä enää aktiivisesti muista.

(Mare Nostrum on latinaa ja tarkoittaa meidän meremme. Se oli roomalaisten antama nimitys Välimerelle. Pohdin Jaakko Hämeen-Anttilan kirjan nimeä myös eräänlaisena alkumerenä. Lähes kaikki tunnetut viisausperinteet kuvaavat maailman tai jopa kaikkeuden syntyneen alkumerestä. Itse ajattelen, että tuo alkumeri on olemassa edelleen, ja se elää jokaisessa solussa suolaisena nesteenä. Vesi muistaa ja kuljettaa tietoa. Siellä se tieto majailee soluissamme, meidän on vain käännyttävä sen suuntaan ja kuunneltava. Tieto ei ole avaruuksissa ylhäällä vaan se on avaruuksissa sisällämme.)

Tein videon vierailustani Göbekli Tepessä. Se löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ.

Lähteet: Mare Nostrum, Jaakko Hämeen-Anttila, Seven 2006