Vaurauden oppikoulu

Siitä on noin 15-vuotta aikaa, kun ensimmäisen kerran otin joogatunnilla puheeksi rahan, varallisuuden ja taloudellisen menestymisen. Muistan kuinka osa oppilaista suorastaan kavahti, toiset käänsivät katseensa nolona pois päin jääden tuijottamaan heinäpeltoa ikkunan takana tai joogamattoa jolla istuivat tai lohjenneita kynsiään. Monikaan ei pystynyt enää siinä vaiheessa katsomaan minuun päin tuntematta hienoista häpeää. Joogatunnilla ei ollut soveliasta puhua rahasta. Me olimme henkisiä, harjoitimme henkevyyttä ja raha oli kaikkea muuta. Se oli henkisyyden täydellinen vastakohta. Vielä tuolloin olin tuore opettaja itsekin, mutta jo nähnyt ja kokenut kaikenlaista yltäkylläisestä varallisuudesta täydelliseen varattomuuteen ja koin tärkeäksi jakaa Yogi Bhajanin opetuksia aiheesta koska tiesin niiden auttavan monia. Ne olivat auttaneet myös minua. Oma ymmärrykseni rahasta energiana oli muuttanut oman suhtautumiseni siihen ja poistanut pelon tunteen jota aikaisemmin olin kokenut suhteessa rahaan ja vaurauteen. Tai erityisesti rahan puutteeseen.

ishant-mishra-Ha4GZKWINdw-unsplash
Kuva: Ishant Mishra

Nyt tilanne on jo hieman eri ja rahasta on soveliasta puhua joogankin yhteydessä. Jossakin vaiheessa ajattelin kirjoittaa ohjekirjan joka auttaa meitä poistamaan rahaan / rahattomuuteen liittyvää pelon tunnetta, mutta kirja jäi aina kirjoittamatta. Keskustelin kerran iäkkään, Vietnaminsodan aikaisen valokuvaajan Tim Pagen kanssa, hän kertoi että hänet oli julistettu virallisesti kuolleeksi neljä kertaa ja jo ensimmäisen kuoleman jälkeen hän lakkasi pelkäämästä kuolemaa. Hän on edelleen elossa vaikkakin keho on monesta kohtaa hieman sirpaleina. Köyhyyden pelko voi olla yhtä voimakas kokemus kuin kuoleman pelko. Onhan kyseessä sama asia, tuntematon, ennen kokematon. On luonnollista että se pelottaa.  Jos on kerran katsonut tiliään niin, että vastaan loistaa kolmea kirkasta numeroa 0,00€ ja vieressä odottaa kasa laskuja, ja kun on selviytynyt siitäkin, niin rahan menettämisen pelko tuskin enää koskaan on edessä. Kun pelko poistuu, pelon aiheuttajalla ei ole enää mitään syytä ilmestyä. Pelko on opettaja.

Pelko estää meitä saamasta sen mitä haluamme ja tavoittelemme. Pelko lamaannuttaa, se sulkee ovet sekä ikkunat. Kaikki mikä on, on energiaa, myös raha on energiaa jolla on vain se arvo jonka sille annamme. Jokainen uusi hengitys on mahdollisuus kohdata pelko ja katsoa sitä suoraan silmiin. Ainoastaan silloin voimme todeta ettei pelkoa todellisuudessa ole, se on mielen aikaansaama pimeä virtaus, jonka tietoisuus voi pysäyttää.

artem-beliaikin-1QA0yxKuItc-unsplash
Kuva: Artem Beliaikin

Menestys, vauraus ja taloudellinen hyvinvointi ovat osa joogista elämää. Rahakin on opettaja. Kuinka me suhtaudumme siihen on jokaisen oma valinta. Jos suhtaudumme siihen energiana jonka annamme virrata kauttamme, kohdistaen sen siihen mikä tuottaa iloa, lisää valon määrää maailmassa ja avaa myötätunnon sekä rakkauden kanavia ihmisten välillä, niin silloin raha on kokemuksena hyvinkin jooginen ja henkinen. Suhtautuminen rahaan tai ylipäänsä mihin tahansa elämässä on aina oma valinta, jonka teemme joka hetki. Hengitys auttaa valitsemaan rauhan ja rakkauden kaikissa tilanteissa, myös niissä mitkä liittyvät pelkoon, rahaan tai menestykseen.

En kirjoittanut kirjaa, mutta tein mindfulness tyylisen verkkokurssin, joka muistuttaa seitsemän päivän ajan lukoista, jotka aukaisemalla astumme askel askeleelta kohti pelottomuuden kokemista. Tavoitteena on saada mieli sellaiseen rauhan tilaan missä 16-sekunnin ajan pystymme keskittymään vain ja ainoastaan kiitollisuuden tunteeseen. Mieli on vikkelä ja vaikka 16-sekuntia tuntuu lyhyeltä ajalta niin mieli ehtii nähdä ja kokea jo monta ylä- sekä alamäkeä noiden sekuntien aikana. Jos haluat tulla harjoittamaan mieltä ottamaan vastaan vauraus ja menestys sellaisena kuin sen haluat kokea niin voit aloittaa tällä 7-päivän lyhytkurssilla. Olen itse mukana koko kurssin ajan ja vastaan kysymyksiisi kysymysmodulin kautta.

7-päivän oppikoulu – avaimet vaurauteen verkkokurssi

”Success, happiness, and constant prosperity are the result of mastering the mind.” Yogi Bhajan

Muut kurssit

Kundaliinijooga, Helsinki

Ihmeellinen konsepti

Ensimmäinen kundaliinijoogakirjani Voiman tie ilmestyi vuonna 2009. Heti ilmestymisen jälkeen tamperelainen joogaopettaja kollega kehotti kirjoittamaan seuraavan kirjan chakroista. Muistan vastanneeni hänelle niin voimakkaan EI:n, että itsekin sitä säikähdin. En voinut kirjoittaa chakroista koska en tiennyt niistä mitään. Olin toki opiskellut opettajakoulutuksessa niiden värit ja teemat ja tehtävät mutten vielä koskaan ollut itse kokenut mitä ne todellisuudessa ovat ja kuinka ne meihin vaikuttavat, entä miten itse vaikutamme chakroihin. En voinut kirjoittaa kirjaa jostakin mitä en ymmärtänyt. Noloa tästä teki sen, että olin siinä vaiheessa opettanut kundaliinijoogaa jo lähes 10-vuotta ja koko joogasuuntauksemme pohjaa juuri chakroihin. Mitä siis olin opettanut?

Vasta kun sekä Yogi Bhajan että opettajani Dyal Singh Khalsa olivat poistuneet ajan toisiin kerrostumiin alkoivat chakrat ikään kuin puhua minulle. Vain muutamassa viikossa olin kirjoittanut ne ulos kurssin muotoon. Syksyllä 2013 pidin ensimmäisen 8-viikon Chakrapolku kurssin jonka jälkeen olen pitänyt niitä eri pituisina noin 4-7 kurssia vuodessa. Nyt vuosien jälkeen voin sanoa, että tunnen nämä fyysisen kehomme kahdeksan päächakraa, sekä olen löytänyt yhden niiden ulkopuolelta jota kutsun 3,5 chakraksi. Tiedän mitä ne ovat ja miksi ne ovat kundaliinijoogan perusta. Kun chakrat vihdoin olivat hallussa niin sen jälkeen minulle alkoivat avautua 10 energiakehoa. Pääsin siis tutustumaan yhä laajempiin energiakokonaisuuksiin. Tie tasapainoon kurssi syntyi 10 energiakehon ymmärtämiseksi. Kundaliinijooga pohjaa omaan kokemukseen ja yksi tärkeä elämäntehtäväni on ollut luoda nämä kaksi kurssia joiden avulla tuo oma kokemus chakroista sekä energiakehoista voidaan saavuttaa.

veeterzy-sMQiL_2v4vs-unsplash (1).jpg

Jo heti ensimmäisestä kurssista alkaen olen päässyt todistamaan ihmeitä joita polulle omistautuminen on saanut oppilaissa aikaan. Muutosprosessi, jonka kurssi on laittanut päälle, on toisinaan ollut elämää mullistavaa ja toisinaan kevyesti omaan suuntaan ohjailevaa. Ihme on oikea sana kuvaamaan sitä mitä kursseilla tapahtuu.

Nyt olen valmis jakamaan tiedot ja taidot kurssien ohjaamisesta ja opettamisesta muillekin. Ensi vuonna pidän ensimmäisen opettajakoulutukseni, jonka tärkein tehtävä on opastaa ohjaamaan lempeästi ja kunnioittavasti oppilasta tämän omalla tiellään. Joskus eksymme ja silloin tarvitsemme heitä jotka auttavat meitä palaamaan takaisin itseemme, kulkemaan omaa polkuamme. Chakrapolku on todellisuudessa hyvin lyhyt matka ja siihen ei mene kovin pitkää aikaa, sen voi kulkea muutamassa sekunnissa tai siihen voi kuluttaa vuosikymmeniä. Matka alkaa mielen kerroksista ja päättyy sieluun, sydämeen.

TULEVAT KURSSIT JA KOULUTUKSET:

8-VIIKON CHAKRPOLKU VERKOSSA alkaa 9.9.

8-VIIKON CHAKRAPOLKU HELSINGISSÄ 19.10. – 7.12. 

3-PÄIVÄN CHAKRAPOLKU HELSINGISSÄ 13.-15.12.

3-WEEKS CHAKRA PATHWORKING IN HELSINKI  18.10.-1.11.

CHAKRAPOLKU JA TIE TASAPAINOON OPETTAJAKOULUTUS 2020

Myrskyn silmässä henkisellä merellä

Kirjoitan tätä yhdellä kädellä koska toinen käsi lepää kipsissä. Olin jo jonkin aikaa ounastellut, että pysähtyminen oli tulossa. Olin tavallaan valmistautunut siihenkin, että heitettäisiin eteeni mitä tahansa niin se olisi otettava vastaan sydän auki. Kolme päivää Turkista muuton jälkeen matto liukui jalan alta pois ja lensin koko kehoni painolla ranteen päälle joka murtui neljästä kohtaa. Leikkausta odotellessani mieli kiersi kehää ja kysyi jatkuvasti ’miksi?’ Samaan aikaan sain vahvistuksia monelta suunnalta, että kaikki oli juuri kuten pitikin. Tämäkin tapahtui tarkoituksella, ei pysäyttääkseen minut (vaikka tekihän se myös sen) vaan avatakseen silmäni.

Leikkaus suoritettiin paikallispuudutuksessa ja olin koko ajan tietoinen siitä mitä ympärilläni sekä minussa tapahtuu. Kahden tunnin ajan kuuntelin rauhassa kuinka kirurgi ja hänen apulaisensa tekivät työtään väliverhon takana. Olin hereillä mutta samaan aikaan häilyin rajalla missä ihmeet tapahtuvat. Tunsin kuinka hymy levisi kasvoilleni vain hetkeä ennen kuin kirurgi jäi ihastelemaan juuri tekemäänsä työtä, yksi metallilevyistä oli saatu kiinnittymään oppikirjamaisesti ranteeni luihin. Iloisesti hän pyysi saada ihastella työtään vielä hetken aikaa ennen kuin taideteos piilotettiin ihon alle. Minua nauratti ja samaan aikaan mietin, etteivät nämä minua operoivat ihmiset tienneet lainkaan että huoneessa oli juuri sillä hetkellä paljon näkymättömiä apuvoimia. Olimme laajan piirin keskellä ja ikiaikaiset hahmot ja pyhimykset tekivät työtään meidän kanssamme. Olimme elämän energian äärellä joko tiedostaen sen tai tiedostamattamme. Me muodostimme yhden energian, yhdessä.

ava-sol-0LdF7HN3MFA-unsplash.jpg

Olen opiskellut energiaa ja sen ilmenemistä meissä jo muutaman kymmenen vuoden ajan vaan en vielä aikaisemmin ollut saanut näin selkeää kokemusta energiasta. Tunsin kuinka energia väistyi leikkauksen tieltä, tunnoton käsivarteni lepäsi pöydällä kuin eloton osa minua ja samaan aikaan energia kiertyi spiraalimaiselle rullalle pois päin kämmenestä kohti rintaa mihin se jättäytyi pyörimään leikkauksen ajaksi. Tunsin kosketuksia sormissani sekä ranteessa operaation aikana, mutta tunsin ne käteni energioissa vartaloni yläpuolella enkä siellä missä käsi oikeasti lepäsi leikattavana. Energinen käsivarteni piti kiinni puolikaaren muotoisesta kahvasta joka oli päällystetty nahalla, myöhemmin kahva vaihtui metalliin. Kahva oli suoraan sydämeni yläpuolella.

Nimetön123.png

Olen vasta matkani alussa tämän pysähtymisen seurauksena mutta jo aivan ensimmäinen oppi jonka sain oli suostua katsomaan kohti tulevaa päivää ilman suunnitelmaa. Ei niin, että mitä voin saada tältä päivältä, kuinka voin suorittaa listaamani asiat ja tuntea saaneeni jotain aikaan, vaan pikemminkin mitä voin antaa tälle päivälle? Opettelen pitämään silmät avoinna mahdollisuudelle opastaa, auttaa ja olla läsnä niissä tilanteissa jotka osuvat tielleni. Elämme parhaillaan voimakasta muutosvaihetta, jonka aikana henkinen kasvu saattaa olla räjähdyksenomainen ja raju. Se saattaa jopa hajottaa meitä fyysisesti. Helpoin keino kulkea myrskyn esille nostamien haasteiden läpi on ottaa ne vastaan, riemuita niistä, kohdata ilo ja antaa tilanteiden viitoittaa tietä eteenpäin. Toipuminen ja eheytyminen on nopeampaa kun se tapahtuu valon ja ilon voimalla!

Sat Nam!

Inderjit

 

Viikonloppuna 19.-21.7. kerron lisää energiasta joka virtaa meissä Chakrapolku kurssilla Helsingissä. Tervetuloa!

Kiinni pitävät nurkat ja lentävä tanssi

Aina joogatunnin jälkeen jäämme keskustelemaan oppilaiden kanssa pitkäksi aikaa. Juomme Yogi Teetä ja turisemme. Olen lähdössä pian Alanyasta ja palaamassa Suomeen. Keskustelumme pyöri tämän aiheen ympärillä kun eräs hollantilainen vanhempi nainen kysyi mitä aion tehdä asunnolleni. Vastasin, ettei se ole minun että olen vuokralla siinä. Naisen suu loksahti auki ’Mitä, etkö omista tätä?’ Vastasin etten voisi kuvitella omistavani mitään joka sitoo minua yhteen paikkaan. Kerroin, että minulla on yhdeksän matkalaukkua, kaksi kissaa ja poika jotka otan mukaani kun jatkamme matkaa. Vastaukseksi hän sanoi, ettei voisi kuvitella elävänsä kuten minä elän.

Tällä viikolla norjalainen ystäväni Inger Lise tuli käymään luonani, hän tekee kiinnostavaa työtä näkijänä/lukijana ja olimme sopineet, että hän lukee minulle. Istuimme vastakkain tuoleilla olohuoneessa hän sulki silmänsä ja minä pidin omani auki. Lukeminen toimii niin, että jollakin toisella tajunnan tasolla minä syötän hänelle kuvia, jotka liittyvät aiheeseen josta haluan tietää lisää. Hän kertoo minulle mitä näkee. Joskus ne ovat symboleita ja joskus tarinoita, joita sitten itse tulkitsen. Ensin hän näki minut pienessä huoneessa juoksemassa paikoillani. Nilkkojeni ympärillä oli ohuesta kultalangasta kudotut rihmat jotka pitivät minusta kiinni ja estivät liikkumasta eteenpäin. Nuo rihmat kulkivat huoneen kahteen terävään nurkkaan. Rihmat olivat hentoiset vaikkakin niiden voima oli vahva, ja ne olisi voinut helposti repäistä rikki. En kuitenkaan tehnyt niin koska nurkat edustivat läheisiä, minulla rakkaita ihmisiä joita en halunnut loukata, vaan yritin juosta paikoillani kuten minun kuuluikin heidän järjestelmässään, jotta minua olisi helpompi ymmärtää, lokeroida ja paketoida.

ahmad-odeh-460173-unsplash.jpg

Me määritämme itsemme, otamme roolin ja elämme sen roolin mukaan. Vaan mitä jos meillä onkin monta roolia ja haluamme elää niistä jokaisen, olla monta eri tarinaa yhtä aikaa? Tiedän mitä nuo terävät nurkat ovat omalla kohdallani. Siellä on heitä jotka pelkäävät puolestani koska elän arvaamatonta elämää, mutta siellä on myös heitä jotka haluavat pistää minut yhteen laatikkoon joka määrittää olenko joogaopettaja vai elokuvaohjaaja, vai kenties kirjailija tai yrittäjä. Laatikot ovat olemassa jotta järjestys säilyisi, vaan laatikossakin sisältö voi olla hujan hajan. Minä taas rakastan järjestystä ja olen mielummin monessa laatikossa yhtä aikaa kuin vain yhdessä joka tuppaa menemään sekaisin.

christian-fregnan-776613-unsplash.jpg

Luenta jatkui. Seuraavassa kuvassa irrotin varovaisesti nuo kultaiset rihmat ja ne muuttuivat balettitanssijan kenkien vaaleanpunaisiksi silkkinauhoiksi. Sidoin nauhat nilkkojeni ympärille. Äkkiä hypin iloisena ja leikkimielisenä ympäri vitivalkoista tanssisalia balettitossut aika-ajoin lattian pintaa hipoen, mutta suurimman osan aikaa vietin ilmassa leijuen, tanssien ja vapaana terävistä nurkista.

Mikään tai kukaan ei pidä meistä kiinni kuin me itse. Vapaus on meissä jokaisessa. Kun tunnistamme omat henkilökohtaiset nurkat ja rihmat ja päästämme irti niistä kauneimmistakin kahleista, otamme elämän todella haltuun sellaisena kuin sen haluamme olevan. Silloin on vain itsestämme kiinni mitä pystymme tekemään. Kun rihmat eivät enää sido meitä niin muiden mielipiteillä ei ole merkitystä. On vain onnellinen lentävä tanssi, joka vie meitä eteenpäin yksi Grande Jeté kerrallaan, laatikosta toiseen ilman, että sulkeudumme yhteen meitä määrittävään tarinaan.

Happy Dancing!

Inderjit

 

 

 

Vasara ja naula – henkisyyden työkalut

Täysikuu valvotti minua viime yönä. Tuijotin tuota isoa taivaan kappaletta sälekaihtimen raosta ja mietin aikaisemmin lukemiani Facebook kommentteja. Molemmat liittyivät kundaliinijoogaan, Yogi Bhajaniin ja tiettyihin mantroihin. Vilpittömässä hengessä kirjoitetuissa kysymyksissä pyydettiin neuvoa kuinka taloon juuttuneet henget saadaan lähetetyksi eteenpäin eli löytyisikö siihen kundaliinijoogasta mantraa. Toisessa taas kysyttiin kuinka voisi parhaiten oppia Gurmukhin kieltä, jotta pääsisi syvemmälle mantrojen saloihin. Molemmat kysymykset olivat joogien omilla sivustoilla. Kulutin aikaa lukemalla vastauksia samalla kun kuu piti huolen ettei uni tule. Oli paljon asiallisia vastauksia mutta olin hämmentynyt joidenkin vastausten sävystä. Tunsin kuinka kiukku nousi pintaani niitä lukiessa ja mietin, että hyvänen aika joogit missä on kunnioitus toisianne kohtaan? Vastauksissa nostettiin itseä kaikkitietävän oraakkelin tasolle kun on hetken aikaa asunut Intiassa, tai lukenut Yogi Bhajanista tekstiä joka on yhdellä klikkauksella kenen tahansa saatavilla ja jonka luettuaan voi saada hänestä aivan uudenlaisen kuvan, ei ehkä kovin kiiltävää.

Yritin nukahtaa ja vaikka kuu olikin jo siirtynyt tuijottamaan suoraan jonkun toisen ikkunasta sisään niin nyt minua piti hereillä kiukku. Sitten löysin vastauksen ja kiukkuni alkoi laantua. Mieleeni nousi kuva vasarasta ja naulasta.

tr-veler-671730-unsplash.jpg

Kundaliinijooga on työkalu aivan kuten vasara. Se ei ole päämäärä tai tila joka saavutetaan istumalla hiljaa paikallaan tuntikausia. Kundaliinijooga on vasara, sillä tehdään töitä. Jos minulla on taulu jonka haluan laittaa seinälle ja naula ripustamista varten, niin hankin jostakin vasaran, jonka kanssa hakkaan naulan seinään. Kun saan homman vihdoin tehtyä ja taulu roikkuu mukavasti naulassa ihailen sitä, enkä mieti kuka keksi vasaran? Onko vasaran kehittäjä todellakin tiennyt mitä teki? Vai onko meille vain kerrottu tarinaa vasaran historiasta. En kyseenalaista vasaran voimaa hakatessani naulaa seinään sen vuoksi, etten tunne mistä se on peräisin, miltä vuosisadalta tai vuosituhannelta.

Olen käyttänyt kundaliinijoogaa työkaluna jo lähes 20-vuotta. Olen opettanut lukuisia oppilaita hakkaamaan nauloja seinälle, jotta niihin voisi ripustaa kauniita kuvia katseltavaksi, jotta voisi nauttia elämän kauneudesta. Jos jooga toimii niin ei ole mitään merkitystä sillä mistä se on tullut, kuinka vanha traditio se on, valehteliko Yogi Bhajan oppilailleen? Kenties. Ehkä elettiin aikaa jolloin oppilaat tarvitsivat tarinoita voidakseen omaksua uuden tavan elää? Kenties tarinoiden keksimiseen oli jokin syy?

Absoluuttista totuutta ei ole, on vain tarinoita johon joko päätämme uskoa tai emme usko. Tarinat elävät elämäänsä siitä huolimatta. Niitä kumpuaa lisää jokainen elämän hetki eikä niiden olemassaolo ole riippuvainen meidän uskosta niihin.

anthony-garand-504429-unsplash.jpg

Toivon joogeilta kuten kaikilta muiltakin kunnioitusta sekä toisen arvostusta ja myötätuntoa asioidessamme sosiaalisen sivuston palstoilla. Ja samalla kiitän kuuta siitä, että piti minut hereillä viime yönä jotta voisin tarkentaa itselleni mihin tarinaan minä uskon. Uskon tarinaan jossa rakkaus ja myötätunto ovat läsnä, uskon tarinaan joka auttaa toisia ihmisiä löytämään oman totuutensa tässä kerrostuneessa maailmassamme, uskon tarinaan joka kumpuaa itseni sisältä ymmärtäen samalla, että jokaisella on oma tarinansa jota elää ja jota rakentaa. Uskon toisen tarinan kunnioittamiseen yhtä lailla kuin kunnioitan omaani. Uskon toiseen ihmiseen, hänen kykyynsä olla se joka on, yhtä lailla kun uskon itseeni ja omaan kykyyni olla se joka olen.

Sat Nam!

Ps. Uteliaisuus voitti ja googlasin! Vasara on keksitty 3,3 miljoonaa vuotta sitten ja aikojen saatossa siitä on syntynyt lukuisia variaatioita ennen kuin se on saanut muodon jota me nyt käytämme. Siitä huolimatta vaikka vasara noudattaa yhtä universaalia muotoa sen variaatiot ovat monet aivan kuin joogan eri lajeissa sekä totuuksissa joihin uskomme.

Rakkaudella ja kunnioituksella!

Inderjit

 

Elämä on yhtä yksinkertaista kuin kirjan valitseminen kirjahyllystä

Olen muutaman kuukauden aikana työstänyt seuraavaa kirjaani, jonka aiheena on elämän ja kuoleman selitys. Suurin oivallus, jonka olen kirjoittamieni sivujen aikana saanut on elämän kallisarvoisuus, hetkessä eläminen ja NYT hetken mahdollisuus. Ja mahdollisuuksien lukematon määrä.

Kuinka paljon aikaa käytämmekään aivan turhaan jäpätykseen, valittamiseen, kinaamiseen, kiusaamiseen, mustasukkaisuuteen, riitelyyn ja samaan aikaan kierrämme kehää näiden samojen aiheiden kanssa. Se on ikään kuin tanssi, jonka aloitamme. Ei siinä mitään jos nautimme tanssista emmekä vahingoita sillä ketään, mutta jo pelkästään todellinen nauttiminen vaikeuksista alkaa kääntää tanssin sykettä toiseen suuntaan. Siihen toiseen kehään, jonka voimme valita eli kiittäminen, ylistäminen, arvostus, nauru, nautinto, ilo, hymy ja valo.

ahmad-odeh-734337-unsplash.jpg

Ei kumpikaan näistä ole hyvä tai paha. Kukaan ei tule tuomitsemaan meitä valinnastamme myöhemmin. Koska maailman yksi tehtävä on erilaisuuden kokemus, niin koko systeemi on suunniteltu niin, ettei kahta samanlaista kokemusta ole, kuten ei ole kahta samanlaista lumihiutalettakaan. Erilaisuus on ainoa yhteinen kokemuksemme ja senkin koemme kaikki eri tavalla.

Me etsimme mielenrauhaa, rauhoittumista ja tasapainoa. Etsimme kovasti. Meditoimme, joogaamme, käymme luennoilla, etsimme Jumalaa eri paikoista, etsimme itseämme. Olemme unohtaneet, ettei meidän tarvitse etsiä yhtään mitään koska kaikki on tässä NYT. Emme ole matkalla menossa mihinkään koska olemme jo perillä. Elämä on aikatunneli (Time/Space Reality). Koska aikaa ei ole niin maailma tarjoaa meille työkaluksi kokemuksen ajasta ja sen kulumisesta. Aika on siis vain kokemuksemme tässä tunnelissa matkustettavasta matkasta eli muutoksesta erilaisuuden sisällä.

timo-volz-1536014-unsplash.jpg

Kuljemme tässä aikatunnelissa, jonka seiniä me maalaamme ja kuvitamme yksi ajatus, sana ja teko kerrallaan. Unelmat, toiveet ja jo koetut kokemukset muuttuvat siis tunnelimme seinille tarinoiksi, kuviksi, kirjoiksi. Voimme milloin tahansa palata jo koetun ajatuksen tai teon äärelle. Jos kuvat tai tarinat eivät miellytä, niin meillä on monta suuntaa mihin kääntyä ja ALOITTAA ALUSTA ilman, että lähdemme pois kehosta ja mielestä. Meillä on monta ulottuvuutta apunamme juuri tällä hetkellä. Voimme kulkea eteen ja taakse, molemmille sivuille, ylös ja alas sekä paikallaan ympäri molempiin suuntiin. Siinä on jo neljä ulottuvuutta, lisääkin on mutta niistä ei tarvitse välittää nyt. Joka kerta kun liikahdamme niin katsomme aikatunnelin maalausta hieman eri kulmasta tai silmiimme osuu nide jota emme muistaneet siellä olevankaan.

Vaihtamalla katsantokulmaa huomioimme eri asioita seinien kuvituksessa, tarinoissa. Voimme siis valita katsommeko harmaata vai keltaista ihan samoin kuin kirjastossa voimme valita luemmeko seuraavaksi dekkarin vain romanttisen novellin. Elämä ei ole mitään sen monimutkaisempaa kuin kirjan valitseminen. Jos on tyytymätön ja tuntee, ettei saa kiinni ilosta, niin suunnan voi aina muuttaa. Seuraavan askeleen voi tanssia toiseen suuntaan. Ei ole olemassa mitään muuta kuin NYT ja tällä hetkellä tehty valinta.

ashley-knedler-108482-unsplash.jpg

Mitä sinä valitset? Mitä väriä sinä katselet? Minkälaisia kokemuksia sinä rakennat itsellesi tulevaksi tässä NYT hetkessä?

Jos et tiedä mitä tulisi tehdä niin juo iso lasillinen vettä, istu sen jälkeen paikoillasi muutamasta minuutista 15 minuuttiin ja hengitä pitkään ja syvään. Pidä silmät suljettuina. Älä mieti mitään muuta kuin hengitystä niin suunta alkaa avautua kuin itsestään. Ei ole mitään hätää. Kaikki on hyvin. Olet täydellinen sellaisena kuin olet. Sinun pitää vain muistaa se!

In Love and Light!

Inderjit

www.inderjitkaurkhalsa.com

 

Pieni ihminen suuressa maailmassa

Tänään koin nostalgisen hetken kun ystäväni Facebook seinältä luin Olli Lindhomin kuolleen. Olin 13-vuotias, saman ikäinen kuin oma poikani on nyt, kun kuulin ensimmäisen kerran -yhtyeestä ja heidän juuri ilmestyneestä Varietee levystään. Toivoin levyä joululahjaksi ja kun sain sen muistan miettineeni, että se oli ehkä arvokkain lahja jonka sinä jouluna sain, levy oli maksanut 52 markkaa. Oli vuosi 1983.

Kuuntelin levyn ensimmäistä kappaletta uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Vielä nytkin kun kuulen tuon kappaleen 36-vuoden jälkeen pakenen tunnemuistissa omaan huoneeseeni Somerolle missä haaveilin elämästä ja minkälaiseksi se muodostuisi. Kappaleen sanat totuudesta ja vapaudesta upposivat minuun hyvin syvälle. Jo tuolloin etsin totuutta ja tarkoitusta. Halusin olla vapaa koulusta, vaatimuksista ja vain paeta suoraan kohti elämää, vajota sen syliin ja antaa sen viedä minut tuohon salaperäiseen ja mystiseen totuuteen.

”Pieni ihminen suuressa maailmassa, laulaa lauluaan tukkihumalassa, hän etsii suuressa vankilassa tietään totuuteen. Hän seisoo joukossa miljoonien, hän pelkää kuolemaa ja miettii, miten ihminen nostaisi vapauden patsaan jaloilleen.”

IMG_1365.jpg

Nyt olen täällä maailman laidalla ja katson kohti vuoria joiden solasta valuu sadepilviä kaupunkiin päin. Olen edelleen kiinni totuuden mysteerissä ja kuoleman selityksessä. Tie tasapainoon on teoksistani kaikista lähinnä sitä. n aikojen jälkeen olen oppinut, että meillä jokaisella on oma totuus, jonka perässä juoksemme kukin omalla tavallamme. Ja löydämme sen aina. Kukaan meistä ei lähde maailmasta ennen kuin on siihen valmis ja ennen kuin maailma on valmis päästämään meistä irti. Me sulaudumme maailmaan ja maailma sulautuu meihin. Me olemme maailma, aika ja ikuisuus.

”Hän on jäänyt aina varjoon suurten ihmisten. Hän on taistellut etulinjassa vierellä sankareiden. Joskus suuresta arkistosta hänet esiin kaivetaan. Silloin meidät yhteen sulatetaan.”

Hyvää matkaa Olli Lindholm. Kiitos sanoistasi, jotka kutsuivat ja avasivat minulle tien jota lähdin kulkemaan.

Ilossa, valossa, totuudessa!

Inderjit