Kiinni pitävät nurkat ja lentävä tanssi

Aina joogatunnin jälkeen jäämme keskustelemaan oppilaiden kanssa pitkäksi aikaa. Juomme Yogi Teetä ja turisemme. Olen lähdössä pian Alanyasta ja palaamassa Suomeen. Keskustelumme pyöri tämän aiheen ympärillä kun eräs hollantilainen vanhempi nainen kysyi mitä aion tehdä asunnolleni. Vastasin, ettei se ole minun että olen vuokralla siinä. Naisen suu loksahti auki ’Mitä, etkö omista tätä?’ Vastasin etten voisi kuvitella omistavani mitään joka sitoo minua yhteen paikkaan. Kerroin, että minulla on yhdeksän matkalaukkua, kaksi kissaa ja poika jotka otan mukaani kun jatkamme matkaa. Vastaukseksi hän sanoi, ettei voisi kuvitella elävänsä kuten minä elän.

Tällä viikolla norjalainen ystäväni Inger Lise tuli käymään luonani, hän tekee kiinnostavaa työtä näkijänä/lukijana ja olimme sopineet, että hän lukee minulle. Istuimme vastakkain tuoleilla olohuoneessa hän sulki silmänsä ja minä pidin omani auki. Lukeminen toimii niin, että jollakin toisella tajunnan tasolla minä syötän hänelle kuvia, jotka liittyvät aiheeseen josta haluan tietää lisää. Hän kertoo minulle mitä näkee. Joskus ne ovat symboleita ja joskus tarinoita, joita sitten itse tulkitsen. Ensin hän näki minut pienessä huoneessa juoksemassa paikoillani. Nilkkojeni ympärillä oli ohuesta kultalangasta kudotut rihmat jotka pitivät minusta kiinni ja estivät liikkumasta eteenpäin. Nuo rihmat kulkivat huoneen kahteen terävään nurkkaan. Rihmat olivat hentoiset vaikkakin niiden voima oli vahva, ja ne olisi voinut helposti repäistä rikki. En kuitenkaan tehnyt niin koska nurkat edustivat läheisiä, minulla rakkaita ihmisiä joita en halunnut loukata, vaan yritin juosta paikoillani kuten minun kuuluikin heidän järjestelmässään, jotta minua olisi helpompi ymmärtää, lokeroida ja paketoida.

ahmad-odeh-460173-unsplash.jpg

Me määritämme itsemme, otamme roolin ja elämme sen roolin mukaan. Vaan mitä jos meillä onkin monta roolia ja haluamme elää niistä jokaisen, olla monta eri tarinaa yhtä aikaa? Tiedän mitä nuo terävät nurkat ovat omalla kohdallani. Siellä on heitä jotka pelkäävät puolestani koska elän arvaamatonta elämää, mutta siellä on myös heitä jotka haluavat pistää minut yhteen laatikkoon joka määrittää olenko joogaopettaja vai elokuvaohjaaja, vai kenties kirjailija tai yrittäjä. Laatikot ovat olemassa jotta järjestys säilyisi, vaan laatikossakin sisältö voi olla hujan hajan. Minä taas rakastan järjestystä ja olen mielummin monessa laatikossa yhtä aikaa kuin vain yhdessä joka tuppaa menemään sekaisin.

christian-fregnan-776613-unsplash.jpg

Luenta jatkui. Seuraavassa kuvassa irrotin varovaisesti nuo kultaiset rihmat ja ne muuttuivat balettitanssijan kenkien vaaleanpunaisiksi silkkinauhoiksi. Sidoin nauhat nilkkojeni ympärille. Äkkiä hypin iloisena ja leikkimielisenä ympäri vitivalkoista tanssisalia balettitossut aika-ajoin lattian pintaa hipoen, mutta suurimman osan aikaa vietin ilmassa leijuen, tanssien ja vapaana terävistä nurkista.

Mikään tai kukaan ei pidä meistä kiinni kuin me itse. Vapaus on meissä jokaisessa. Kun tunnistamme omat henkilökohtaiset nurkat ja rihmat ja päästämme irti niistä kauneimmistakin kahleista, otamme elämän todella haltuun sellaisena kuin sen haluamme olevan. Silloin on vain itsestämme kiinni mitä pystymme tekemään. Kun rihmat eivät enää sido meitä niin muiden mielipiteillä ei ole merkitystä. On vain onnellinen lentävä tanssi, joka vie meitä eteenpäin yksi Grande Jeté kerrallaan, laatikosta toiseen ilman, että sulkeudumme yhteen meitä määrittävään tarinaan.

Happy Dancing!

Inderjit

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s