Asuin ja elin keskellä kulttia… tietämättäni

Käsittääkseni olen ainoa suomalainen, joka on asunut Yogi Bhajanin New Mexicon Espanolaan Yhdysvalloissa, lähelle Santa Fe’n kaupunkia perustamassa joogayhteisössä. Marraskuussa 2004 vietin siellä vajaan kuukauden muutamia viikkoja Yogi Bhajanin kuoleman jälkeen ja tammikuussa 2005 muutimme sinne vuodeksi. Poikamme syntyi siellä. Yhteisö ei ollut kovin iso, joten helposti oppi tuntemaan lähes jokaisen, joka päivittäin liikkui ashramin alueella. Suurin osa meistä asui omissa taloissamme hieman kauempana ja kävi päivittäin töissä jossakin Yogi Bhajanin perustamista yrityksistä. Minä olin töissä Akal Security turvallisuusyrityksen henkilöstöosastolla. Syy, miksi tästä nyt kirjoitan, on HBO Maxilla parhaillaan pyörivä dokumenttielokuva Breath of Fire. Olet saattanut jo nähdä sen. Myönnän, olen asunut yhteisössä, joka nyttemmin on leimattu kultiksi. Siellä asuessani en tosin tunnistanut sitä sellaiseksi, johtuen monestakin syystä. Ehkä suurin syy oli, että yhteisön tai kultin johtaja oli juuri kuollut ja yhteisö etsi kovasti uutta johtajaa tai suuntaa. Johtajuuskilpailu oli kova parrakkaiden, turbaanipäisten miesten välillä. Moni 70-luvun alun joogasuuntaus on ryvettynyt johtajiensa toiminnan vuoksi. Tämä uusi dokumenttielokuva todistaa, ettei kundaliinijoogakaan ole tältä säästynyt.

Nyt on kulunut neljä ja puoli vuotta siitä, kun Premkan eli Pamela Dysonin kirja White Bird in a Golden Cage – My Life With Yogi Bhajan ilmestyi. Tilasin kirjan heti, koska siitä oli Facebook ryhmässä kohuttu ja halusin tietää mistä oikein oli kysymys. En lähde tässä avaamaan tuota kirjaa sen enempää mutta kehotan tutustumaan siihen, jos syväluotaus Yogi Bhajanin luoman yhteisön tai kultin alkuaikoihin kiinnostaa. Kirja on ensimmäinen kerta, kun syytökset Yogi Bhajanin toimia kohtaan nostettiin päivänvaloon. Kirjassa ne kuitenkin esitettiin hyvin hienovaraisesti, annettiin vihjeitä mutta mistään ei vielä puhuttu niin suoraan kuin mitä Breath of Fire dokumentissa tehdään.

Pian kirjan lukemisen jälkeen otin yhteyttä tuttuuni Espanolassa. Hän oli työskennellyt yhtenä Yogi Bhajanin lakimiehenä useita vuosikymmeniä. Hän oli siis tätä varsinaista sisäpiiriä. Zoom keskustelumme aikana hän kielsi tienneensä mistään asiattomuuksista liittyen Yogijiin. Halusin uskoa häntä, mutta osa minusta ei taipunut tuohon uskoon. Olin itse jo hiljalleen alkanut erkaantua Yogi Bhajanin opeista. En siitä syystä, että epäilin häntä vaan siksi, että koin hänen oppiensa olevan kahlitut. Henkisyyttä ei voi kahlita, jooga on osa evoluutiota aivan kuin kaikki muukin. Vaikka kolme kertaa minut kutsuttiin Yogi Bhajanin luoman kundaliinijoogan opettajakouluttajaksi niin yhtä monta kertaa lopulta kieltäydyin, vaikka kaikilla kerroilla olin jo lähes kirjoittamassa papereita alle. En pystynyt etenemään siinä. Halusin pitää vapauteni opettajana. Nuo paperit allekirjoittamalla olisin sitoutunut opettamaan vain sitä mitä Yogi Bhajan oli opettanut. Näin jo tuolloin katon, jonka läpi halusin puskea. 

Vain hieman ennen Premka -kirjan ilmestymistä tammikuussa 2020 opetuksiani oli kyseenalaistettu KRI:n eli Kundalini Yoga Research Instituten taholta, jonka Yogi Bhajan oli perustanut. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Olin jo useaa vuotta aikaisemmin jättänyt turbaanin mukana koko yhteisön, KRI:n ja IKYTA:n eli International Kundalini Yoga Teacher’s Association.

Vuoden aikana, jonka Espanolassa asuimme omat suuret odotukseni pyhästä, henkisestä yhteisöstä romuttuivat täysin. Kokemuksistani siellä kirjoitin jo vuonna 2021 ilmestyneessä kirjassani Aikamatka-sielun reissukirja (Viisas elämä). Olen lapsesta asti ollut herkkä lukemaan energioita. Ensimmäinen seva eli selfless service -työ yhteisössä, jonka saimme tehtäväksemme, oli järjestää Yogi Bhajanin henkilökohtaisia tavaroita museota varten. Ne oli sullottu erinäisiin metallikaappeihin trailerin eli liikuteltavan talon sisuksiin. Työ olisi kestänyt viikkoja mutta jo ensimmäisten tuntien aikana ahdistuin niin etten pystynyt olemaan samassa tilassa tavaroiden kanssa. Olin raskauteni alkuvaiheessa ja huonoon oloon vedoten sain luistettua tehtävästä. Tunne oli epämiellyttävä ja ahdistava. En ymmärtänyt miksi tunsin niin, miksi en pystynyt olemaan tässä tilassa, vaikka olin saanut kunniatehtävän käsitellä mestarin vaatteita sekä tavaroita, jopa sänky, jossa hän oli kuollut oli tuossa talossa. 

HBO Maxin dokumenttisarja Breath of Fire avaa yhdysvaltalaisen, nyt jo edesmenneen nuoren joogaopettajan, RaMa joogakoulun perustaneen Guru Jagatin tarinaa. Samalla Yogi Bhajanin oppilaat ja lähipiiri pääsevät ääneen dokumentissa. Asuessani New Mexicossa tutustuin myös sarjan kolmannessa jaksossa puhuneeseen Yogi Bhajanin naisoppilaaseen, joka oli kuulunut mestarin lähipiiriin. Hän tuntui aina hieman etäiseltä jopa hieman ylimieliseltä ja usein mietin miksi hän ei päästä lähelle. En tosin tiennyt kuinka valtavaa haavaa hän kantoi kehossaan ja muistoissaan. Yogi Bhajan oli jättänyt hänelle yhden tärkeimmistä tehtävistä yhteisössämme, liittyen White Tantric joogaan eli valkoisen tantran meditaatiopäiviin ja niiden jatkumoon Yogi Bhajanin kuoleman jälkeen. Siitä huolimatta minkä aseman hän oli yhteisössä saanut, hän puhuu dokumentissa sielunsa auki. En ole vielä tätä ennen kuullut kenenkään puhuvan näin suoraan Yogi Bhajanin teoista, en edes Premkan kirjassa, hyväksikäytöstä sekä kaikesta salailusta mikä siihen on liittynyt. Jos aikaisemmin olen pystynyt hieman epäillen sivuuttamaan kyseisiä tarinoita, niin nyt en enää voi. Tässä puhui ihminen, jolle oma opettajani oli minut esitellyt kauan aikaa sitten ja kehottanut ystävystymään koska siitä olisi minulle tulevaisuudessa hyötyä.

Nähtyäni tuon jakson ymmärrän paremmin omaa kokemustani, ja syrjään vetäytymistäni, kun asuimme yhteisössä. Nyt ymmärrän myös sen, miksi minulle on ollut tärkeää pysyttäytyä järjestön ja kommuunin ulkopuolella. En ole enää opettanut Yogi Bhajanin oppeja viimeisten lähes 10-vuoden aikana. Chakrapolku® kirjan myötä siirryin jo hiljalleen opettamaan kundaliinijoogaa omalla tavallani. Käytän edelleen Yogi Bhajanin luomia harjoitussarjoja, mutta vain sen vuoksi, että olen tehnyt niitä itse 25-vuoden ajan ja kokenut niiden tehon. Se, että Yogi Bhajan olisi paljastanut Intian salaiset opit ensimmäistä kertaa lännessä, ei pidä paikkansa. On totta, ja tutkimukset todistavat, että hän loi koko systeemin itse kuin kollaasina eri viisausperinteistä sekä sikhismistä. En tiedä miksi hän ajoitti kundaliinijoogan perinteen 5000 vuoden päähän, mutta todellisuudessa se yltää vuoteen 1968. Tämäkään tosiasia ei silti tarkoita, että koko joogamuoto olisi huono. Sitä se ei ole. Kundaliinijoogan teho on huikea. Olen saanut sen itse todistaa omassa henkisessä kehityksessäni. 

Oli mielenkiintoinen ajoitus, että juuri sinä vuonna, kun aloin pitämään omaa opettajakoulutustani eli tammikuussa 2020, niin heti helmikuussa Premkan kirja julkaistiin ja samalla koulutukseni kyseenalaistajat Yogi Bhajanin yhteisöjen taholta tipahtivat kuin kirput takista. Olen saanut pitää koulutustani rauhassa ja se jatkuu edelleen, koko ajan kehittyen, kuten sen kuuluukin. 

Kundaliinijooga ei ole Yogi Bhajan ja ehkä sen vuoksi halusin kirjoittaa tästä aiheesta. Toisin kuin HBO Max dokumentti antaa ymmärtää, kundaliinijoogaa ei voi henkilöidä yhteen ihmiseen. Yogi Bhajan kehitti oman suuntauksensa, joka ryvettyi pahasti hänen henkilönsä ja ihmisyytensä varjojen vuoksi. Toivon, että nyt kun asia on nostettu päivänvaloon kaikki asianosaiset saavat heille kuuluvan huomion, lohdun ja mitä ikinä he tarvitsevatkaan, jotta paraneminen ja toipuminen voi alkaa. 

Olen kiitollinen siitä, että löysin aikoinani kundaliinijoogan, se on muuttanut elämäni täysin. Itseensä tyytymättömästä ja pelokkaasta nuoresta naisesta on joogan myötä kehkeytynyt arvostava ja lähes peloton aikuinen. Olen kiitollinen kaikista tuhansista oppilaista ja opettajista, joita olen saanut opettaa sekä kouluttaa Suomessa ja maailmalla. Olen kiitollinen ystävistä, joiden kanssa edelleen käymme läpi sitä, mitä ympärillämme tapahtui Espanolassa, kun siellä turbaanit päässä ja hunnut heiluen liihottelimme kuin enkelit. Olen kiitollinen jokaisesta kokemuksesta oman matkani varrella, koska ne ovat tuoneet minut tähän, olen se, joka nyt olen koska olen nähnyt, kokenut ja elänyt. Vain varjojen kautta ymmärrämme valon merkityksen. Vain valon avulla pääsemme lopulta varjoistamme eroon. 

Meitä kundaliinijoogan opettajia on Suomessa jo satoja. Hyvin harva edes meistä opettajista on täysin tietoinen Yogi Bhajanin ympärillä kuohuvasta tapahtumien sarjasta. Toivon, ettei ketään opettajista tuomittaisi sen vuoksi että ovat osa kundaliinijoogan opettajakuntaa. Joogamuotona tämä on arvokas ja näiden 25-vuoden aikana, kun olen itse ollut osa tätä maailmaa, olen nähnyt, kuullut ja kokenut niin monta tarinaa missä henkinen eheytys on tapahtunut. Omat opetukseni ovat jo edenneet melko lailla eri suuntaan kuin mitä Yogi Bhajan opetti, mutta ytimenä on edelleen se sama, joka minua aikoinaan kiehtoi tässä joogamuodossa, eli fyysisen kehon varjojen läpi sukeltaminen energiakehotietoisuuteen ja aina kohti omaa sydäntä, sielua ja valoa, joka meissä jokaisessa hehkuu. Totuuden etsintä jatkuu ♡

Mervi Enqvist (Inderjit Kaur Khalsa)

kirjailija, joogaopettaja ja kouluttaja, elokuvaohjaaja

Vesi on vapaus

Kun uskaltaa antuatua ja päästää irti, aukeaa polku, jonka näkee yhä selvemmin.” Näin kirjoittaa Johanna Blomqvist kirjassaan Veden mysteeri – sukellus syvimpään olemukseemme kappaleessa, jonka otsikko on Vesi = vapaus. Veden olemusta olen miettinyt itsekin ja luettuani Johannan syväluotaavaa ja moniulotteista näkemystä aiheesta, joka pohjaa osittain tieteelliseen tutkimustietoon ja osittain taas vanhojen viisausperinteiden tuhansien vuosien ajan kuljettamaan tietoon, koen että olen päässyt omassa ajattelussani paljon pidemmälle kirjan ansiosta. Oli yllättävää lukea, että vesitutkimus on ollut niin arveluttava tehtävä, että monet tutkijat eivät ole uskaltaneet aloittaa sitä. Voiko vedessä olla jotain niin valtavan tärkeää ja samalla mystiikan rajan taakse kurkottavaa, että on parempi antaa asian olla, ettei tule leimautuneeksi joksikin sellaiseksi, jonka tulevaisuus tiedekentällä voisi olla vaakalaudalla? Johannan kyky ja into seistä yksi jalka tuon näkymättömän rajan molemmilla puolilla on ihailtavaa, se vaatii rohkeutta. Johanna Blomqvist on tieteen tohtori, fyysikko, tietokirjailija sekä Reikimestari, joka kirjoittaa kirjassaan myös homeopatiasta pyrkien ymmärtämään sitä laajemmassa kontekstissa.

Tyyneys on mielentila. Tasapainossa asiat eivät etene ja välillä on mentävä äärirajoille, että kasvu tapahtuu.” Lukiessani tätä Johannan kirjoittamaa lausetta muistin, kuinka puhuin kerran erään aivotutkijan kanssa, joka jakoi itseään ikään kuin kahteen leiriin. Henkilönä hän uskoi, että tuon näkymättömän rajan toisella puolella on jotakin, joka pysyy hänelle tuntemattomana mutta tiedemiehenä hän pystyy vastaamaan kysymyksiini vain tuohon rajaan asti. Hän painotti, että tiede ei voi mennä tuon rajan toiselle puolelle. Ja kenties näin onkin, mutta voiko tiede kasvaa täyteen mittaansa, jos se ei edes pyri raaputtamaan tuon rajan pintaa nähdäkseen, josko siellä olisi jotakin joka tukee tieteen oivalluksia? Jospa nämä kaksi maailmaa rajan molemmin puolin eivät olisikaan niin kovin erilaiset? Kenties kasvu kohti jotain vielä laajempaa ymmärrystä voisi tapahtua, jos antautuisimme, päästäisimme irti totutusta ja menisimme äärirajoille? Sekoittaisimme pakkaa oikein kunnolla.

Veden mysteerissä Johanna vetää johtopäätöksen omien tutkimustensa sekä muiden vedestä tehtyjen tutkimusten pohjalta, että emme ole erillisiä vedestä ja että voimme ajatuksillamme vaikuttaa siihen. ”Veden mielletään usein symboloivan tunteita. Ehkä tunteet ja kokemukset ovatkin avain syvempään ymmärrykseen sekä itsestämme että myös vedestä?” Johanna kirjoittaa.

Entä minkälainen vesi on parasta elimistölle? Kuinka sitä puhdistetaan, miten vettä energisoidaan jotta sen terveysvaikutukset moninkertaistuisivat? Minkälaisissa astioissa vettä kannattaa säilyttää? Kuinka astian materiaali vaikuttaa veden olemukseen? EZ-vesi on energisoitua vettä, jota on Johannan mukaan paljon tuoreissa ja terveissä luonnonmukaisesti viljellyissä ja kasvatetuissa kasveissa, jotka syödään pian poimimisen jälkeen. Kirja on täynnä hyviä yksittäisiä vinkkejä aivan käytännön tasolla veden voiman ymmärtämiseen ja kuinka voimme parhaalla tavalla hyödyntää tätä tärkeää elementtiä omassa arjessa.

Kirjan lopussa Johanna listaa 12 kohtaa, tietoa, jota vesi halua viestittää meille, niistä itselleni tärkein on ”Me vaikutamme veteen tietoisuudellamme ja myös tiedostamatta. Vesi ei ole kohdattuaan sinut enää samaa vettä kuin ennen sinua.” Vesi on siis jatkuvan muutoksen alla, vaikkakin tuo sama vesi on kiertänyt täällä maapallon alusta alkaen muuttaen vain välillä olomuotoaan. Veden tietoisuus tallentaa itseensä kaiken tiedon ympäristöstään, säilyttää sen ja kuljettaa tietoa mukanaan. Vesi muistaa! Maapallon massasta on noin 71% vettä, saman verran nestettä on solun massassa. Onko soluneste siis tuota ikiaikaista vettä, johon on aikojen kuluessa tallentunut jokainen kohtaaminen eli kaikki maailmankaikkeuden tieto? Jos näin on, niin meistä jokainen on kävelevä tietopankki. Kääntymällä sisäänpäin me käännymme kohti sisäistä viisautta. Vesi ei ole yhdentekevää, vaan se on silta tämän meidän todellisuutemme ja sen toisen todellisuuden välillä, josta emme voi puhua, joka on, mutta sen selittämiseen ei ole sanoja.

Veden mysteeri – sukellus syvimpään olemukseemme (Viisas elämä, 2023) on tärkeä kirja, helppolukuisuudessaan se on ymmärrettävää tiedekirjallisuutta, jossa liikutaan luontevasti tieteen ja niin kutsuttujen uskomustieteiden alueilla, niitä tyylikkäästi ja kunnioittavasti yhdistäen.  

Pidämme Johanna Blomqvistin kanssa lauantaina 6.4. yhteisen VEDEN VOIMA kurssin @Kundaliinijooga Helsinki. Kurssilla perehdytään syksyllä 2023 ilmestyneiden kirjojemme teemoihin. On mielenkiintoista, että kirjoitimme samoista teemoista kirjoja samaan aikaan ilman että tiesimme täysin mistä toinen kirjoittaa. Oma kirjani on Kadotettu tieto – muinaiskansojen viesti maailmalle (Viisas elämä, 2023). Emme jakaneet ajatuksiamme kirjoitusvaiheessa vaan vasta kun molempien kirjat olivat painossa vaihdoimme tekstit ja luimme toistemme kirjat. Kun aloin lukea Johannan kirjaa ensimmäistä kertaa koin läikähtelevää iloa siitä, että kirjamme keskustelivat keskenään. Puhuimme samoista teemoista mutta eri lasien kautta suodatettuina. Olen nyt lueknut Johannan kirjan kahteen kertaan ja selaillut sitä myöhemmin usein, löydän sieltä joka kertaa jotain uutta ja juuri siihen hetkeen sopivaa tietoa. Lämmin suositus kirjalle, Johannan reikikursseille sekä tervetuloa meidän yhteiselle VESI-kurssille 6.4.

Olen myös luennoimassa Johannan järjestämässä REIKI-seminaarissa 14.9. Seminaarin teemana on REIKIN SYDÄN.

https://www.johannablomqvist.fi

Aloituskuva:  Marko Blažević